keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Musiikkitalossa Osa 2/2

Hei! Nyt on toisen osan aika tätä "Musiikkitalossa" -sarjaa. Ensimmäisessä osassa kerroin teille vähän yleistietoa Musiikkitalosta ja nyt on siis aika sukeltaa pintaa syvemmälle... Ihan oikeasti, sillä kaikki Musiikkitalon konserttisalit sijaitsevat maan alla :D Tänään tutkitaan siis mm. saleja.

Musiikkitalon ei ole tarkoitettu erottumaan muiden rakennusten joukosta, vaan se haluaa sulattautua muiden joukkoon. Talon rakennusaineet ja sisustuselementit on tarkkaan mietittyjä. Rakennuksessa on käytetty paljon mm. vihreää kuparia. Kuparia löytää paljon Mannerheimintieltä ja Töölönlahdenkadulta, joten tämä on osaltaan kunnioitus sille. Musiikkitalon modernisuus näkyy ehkä siinä, että lasia on käytetty myös paljon. Ikkunat ovat suuret ja esim. Gaia -teos näkyy suurista ikkunoista Mannerheimintielle, niinkuin jo kerroin edellisessä osassa.
Musiikkitalossa on käytetty myös koivupaneelia, josta 65% on reikiä. Täysin tasainen pinta olisi huono juttu akustiikan kannalta.
Vieressä sijaitsevasta Sanomatalosta on otettu myös mallia. Sanomatalon läpi menee iso käytävä, jota pitkin saa kulkea. Tämä nopeuttaa matkaa, koska ei tarvitse kiertää koko suurta rakennusta. Se on myös hyvä asia sadekelillä, pääsee hetkeksi sisälle. Musiikkitalostakin saa siis poiketa lävitse, samalla tyylillä kuin Sanomatalossakin.

Musiikkitalon Iso sali toimii pääsalina. Siellä on paikkoja yhteensä 1704:lle kuulijalle. Iso sali on talon "helmi". Sitä kuvaillaan usein viinitarhamaiseksi. Poiketen yleisesti muista konserttisaleista, niin Musiikkitalon salin lava sijaitsee aivan salin pohjalla. Sen edestä lähtevät nousemaan penkkirivit ylöspäin. Tämä on myös hyvä kuulijoiden kannalta, sillä musiikki kulkee alhaalta ylöspäin. Isossa salissa kaikki istumapaikat ovat hyviä, mutta parhaat paikat sijaitsevat ihan ylhäällä.



Ison salin ainoa vaalea elementti on lava, joka on tehty männystä. Mänty on valkaistu ja hiottu. Lava on jaettu myös moniin eri paloihin ja näitä kaikkia paloja voi tarpeen vaatiessa nostaa ja laskea. Eli esimerkiksi rumpujensoittaja voi olla ylempänä kuin muut esiintyjät. Lavan erikoisuus on myös se, että esim. sellonsoittajat saavat painaa sellon piikin lavan läpi. Heidän ei tarvitse siis pitää minkäänlaista pohja-alustaa sellonsa alla. Isoon saliin ajateltiin myös hankkia urut, mutta se jätettiin myöhemmin pois suunnitelmista budjetin ylittymisen takia. Musiikkitaloon on rakennettu isot käytävät, myös konserttisalien läheisyyteen. Se helpottaa paljon roudausta, sillä joskus lavalle täytyy vaihtaa nopeasti eri soittimia yms.




Maan alta löytyvät myös muut salit, jotka ovat nimiltään Organo, Sonero, Camerata, Black Box ja Harjoitussali Paavo. Maan alainen osa jatkuu lähes Kiasman viereen asti, joten olet joskus saattanut tietämättäsi kävellä Musiikkitalon päällä :)
Kurkistamme nyt kahteen pienempään saliin, joista ensimmäisenä Harjoitussali Paavo. Se on rakennettu lähes identtiseksi Ison salin kanssa ja on sen takia hyvä harjoituspaikka myöhemmin Isossa salissa konsertoiville artisteille tai yhtyeille.






Organo -sali on mielenkiintoinen paikka, sillä siellä sijaitsee kolmet urut! Isoon saliin urkuja ei saatu, mutta jos haluat tulla kuuntelemaan urkujen soittoa Musiikkitalolle, niin laita Organo muistiin ;)





Musiikkitalon alimmaisessa kerroksessa sijaitsee myös taidenäyttely ja kuulin myös hyvän vinkin, että täältä löytyvät rauhallisimmat vessat konserttien aikaan. Eli jos et halua jonotella konsertin väliajalla vessaan, suuntaa kerrokseen 1.





Tälläinen tarina Musiikkitalosta. Jos kiinnostuit ja haluat kuulla lisää, kannattaa sinunkin osallistua Musiikkitalon opastetulle kierrokselle! Niitä järjestetään lähes joka päivä. Lisätietoa löydät osoitteesta Musiikkitalo.fi.

T. Janne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommenttisi tai kysymyksesi tänne.